Keväällä 2017 Nuori näkyväksi ‑koulutuksessa pohdittiin ammatti-identiteettejä ja monialaista yhteistyötä, innostamista, osallisuutta, nuoruutta ja nuorten kanssa toimimista, etenkin kommunikaatiota. Koulutus oli suunnattu kirjasto- ja nuorisotoimen henkilöstölle. Keskustelujen lisäksi kirjoitettiin, tehtiin digitarinoita ja tutkittiin valtasuhteisiin liittyvää viestintää draamatyöpajassa. Yhtenä koulutuksen tavoitteena oli lujittaa kirjasto- ja nuorisotoimen välistä yhteistyötä.

Jotkut Nuori näkyväksi -koulutukseen osallistuneista tunsivat toisensa jo entuudestaan esimerkiksi siksi, että he tekevät työtä Turun lähikirjastoissa ja samassa yhteydessä toimivissa nuorisotiloissa. Syntyi myös uusia yhteistyösuhteita, jotka toivottavasti johtavat jatkossa yhteiseen nuorille tarkoitettuun toimintaan.

Oma ammatti-identiteetti työn alla

Yhteistyö toisten kanssa edellyttää sitä, että on valmis kertomaan omasta työstään. Kerronta olikin yksi keskeisisistä teemoista Nuori näkyväksi -koulutuksessa. Omaa työtä ja ammatti-identiteettiin liittyviä asioita tuotiin esiin sanallisesti mutta myös kuvilla. Tehtiinpä koulutuksessa pieniä digitaalisia tarinoitakin, siis videoita, siitä huolimatta, että koulutuksen kesto kokonaisuudessaan oli kolme kertaa neljä tuntia ja välitehtävät päälle.

Lindan digitarina nuorisotyöstä

Toisen työn tutkimista

Yhteistyö toisten kanssa edellyttää myös kykyä kuunnella kaikilla aisteillaan. Ensimmäisellä koulutuskerralla tehtävänä oli haastatella, mitkä ovat yhteistyökumppanin työhön liittyviä vahvuuksia, ja kertoa niistä muille. Yhtenä koulutukseen sisältyvänä tehtävänä oli toisen työn havainnointi ja kuvaaminen. Kuvat esiteltiin, ja kerrottiin, millaisiin työhön liittyviin asioihin oli kiinnittänyt huomiota sekä millaiset asiat tuntuivat olevan keskeisiä.

Vuorovaikutus ja valta

Nähdyksi ja kuuluksi tulemisen kokemus edellyttää kohtaamista. Joskus tavat, joilla olemme tottuneet toimimaan, tekevät kohtaamisen hankalaksi – siitäkin huolimatta, että kysymys voi olla tavallisista ja normaaleista vuorovaikutuksen tavoista.

Yksi asiakokonaisuus koulutuksessa oli ammattilaisten ja nuorten valtasuhteet ja vallan osoittaminen kommunikaatiossa, eli niin sanottu statusviestintä. Aihepiiristä keskusteltiin, mutta sitä tutkittiin myös kokemuksellisesti teatteri-ilmaisun ohjaaja ja medianomi Tiina Paanasen draamatyöpajassa. Esiin nousivat etenkin haastavat vuorovaikutustilanteet. Ratkaisu voi löytyä siitä, että menee lähelle vuorovaikutuskumppania, asettuu tasa-arvoiseen asemaan hänen kanssaan.

Keskustelut virtailivat kuin kevätpurot

Yhteistyö nuoriso- ja kirjastotoimen välillä, nuoret ja vuorovaikutus heidän kanssaan, medialähtöiset menetelmät, nuorten ajatusten ja näkemysten esiin tuominen ja se, miten toimia haastavissa tilanteissa, kiinnostivat ja puhuttivat koulutuksen osallistuneita. Uusia toimintatapoja hahmoteltiin yhdessä. Yhtenä näistä oli videotyöpajojen järjestäminen nuorille.

Toteuttamismahdollisuuksia joillekin uusille ideoille on tarjolla heti. Mutta esimerkiksi Yli-Maariaan rakennettavaan Ypsilon monitoimitilaan päästään vasta vuonna 2018, tilojen ja toiminnan suunnitteluun toivottavasti kuitenkin jo hyvissä ajoin ennen sitä. Keskusteluissa nimittäin todettiin, että harmillisen usein yhteistä keskustelua, toiminnan suunnittelua ja kunkin roolien rakentelua saman katon alla toimittaessa on vain vähän. Yhteistyösuhteita on siis olemassa, kommunikaatiolle täytyy vain löytää aika ja paikka arjen askareissa.

Nuori näkyväksi -koulutuksen kouluttajina toimivat Näkymättömät – Nuorten digitarinat -hankkeen projektipäällikkö Ritva Hyttinen, yliopettaja Pirita Juppi ja lehtori Ilona Tanskanen. He ovat koulutukseen osallistuneiden käytettävissä, kun kirjastoissa ja/tai nuorisotiloissa järjestetään taide- ja medialähtöistä toimintaa nuorille.

Teksti ja kuva: Ilona Tanskanen

Heidin pohdintoja innostamisesta